<img height="1" width="1" style="display:none;" alt="" src="https://px.ads.linkedin.com/collect/?pid=2187970&amp;fmt=gif">

Lukuaika 2 min

Menesty tai menehdy – näin tuet voittavaa kulttuuria

Yksi asia nostaa toimitilan arvon joko mittaamattomaksi tai laskee sen pohjalukemiin. Se ei ole neliöhinta tai sijainti, kyseessä on kulttuuri. Jos ajatus kuulostaa hölmöltä, katso tilannetta vaikkapa työntekijöidesi sosiaalisten suhteiden kannalta. Kun työikäisen arkeen mahtuu enää perhe, koti ja kerran kvartaalissa tapaava kiireinen kaveriporukka, ainut sosiaalinen aikuisyhteisö löytyy työpaikalta. Jos toimipiste ei vedä puoleensa tai siellä ei kohdata ihmisiä, sosiaalinen elämä kuolee. Se vaikuttaa työviihtyvyyteen ja lopulta jopa koko yrityksen tulokseen. Tämä on vain yksi kulttuuritekijä, jolla on vaikutusta toimitilan arvontuotantoon. Siksi yrityksen tärkein tehtävä on tukea voittavaa kulttuuria.

Ennen työnantaja oli kuningas. Tekijöitä työlle löytyi jonoksi asti – oli helppoa valita paras ja lähettää loput kotiin. Muutamassa sadassa vuodessa työelämän evoluutio on kääntänyt voimasuhteet ympäri, nostaen talentin tehtaan jonosta ravintoketjun huipulle. Osaava tekijä valitsee itselleen sopivimman työnantajan ja jälkimmäinen voi valita parhaan siitä poolista, joka on edes kiinnostunut yrityksestä.

Työelämän vallankumouksen ratkaisuksi on helppo tarjota geneeristä ketteryyttä ja päälle liimattua merkityksellisyyttä. Hissutellaan kaikki villasukissa! Ostetaan neukkarin nurkkaan pari säkkituolia! Vaihdetaan kahvi kaksi kertaa kalliimpaan! Se, mikä ilmentää menestyksekkään IT-yrityksen kulttuuria, ei tee automaattisesti toisesta organisaatiosta ketterää saatikka menestyvää. On rakennettava oma työympäristö ja -kulttuuri.

Yrityskulttuurimuotoilija Panu Luukka Leidenschaftilta suhtautuu yrityskulttuurin ratkaisevaan muutosvoimaan juuri niin kuin 20 vuotta yrityskulttuurin kanssa töitä tehnyt asiantuntija vain voi suhtautua: intohimolla.

– Keskeisin asia, jonka toivoisin jokaisen yrityspäättäjän tietävän, on, että jokaisella yrityksellä on kulttuuri. Se on joko toivottu tai jokin muu. Toivotun kulttuurin saa vain johtamalla kulttuuria aktiivisesti. Ensin kartoitetaan nykykulttuuri ja sen jälkeen mietitään, kokeillaan ja tehdään systemaattista työtä aktiivisesti kohti tavoitteita. Se, ettei voitaisi muuttua, on höpöhöpöä. Yrityskulttuuri on ainoastaan työkalu, jonka avulla syntyy ensin työntekijäkokemus, sitten asiakasymmärrys ja lopulta uskollisuus työnantajaa kohtaan.

Vain vahvat kulttuurit selviytyvät

Yrityskulttuurista tulee siinä vaiheessa kilpailuetu, kun kulttuuri on vahva. Jopa niin vahva, että sitä joko rakastetaan tai vihataan. Luukka listaakin organisaatioiden suurimmaksi ongelmaksi mitäänsanomattomuuden:

– Toimistot ja työpaikkailmoitukset ovat hengettömiä: kaikki tarjoavat näköalapaikkaa ja kilpailukykyistä palkkaa. Se ei herätä tunteita. Kun ei herätetä tunteita, ei saada työntekijöitä sitoutumaan, ja sitoutumattomat eivät halua voittaa. Tällöin tekeminen ei ole tuottavaa.

Työympäristöllä on ratkaiseva merkitys kulttuurin kehityksessä. Usein villasukat, viherseinät ja säkkituolit ovat hyvä yritys erottautua muista ja rakentaa sielua, mutta tärkeintä on, että toimistotila kehittää kulttuuria siihen suuntaan, mihin halutaan mennä. Luukka muistuttaa, että arvojen on näyttävä toimitilaratkaisuissa:

– Jos halutaan, että ihmiset kohtaavat, mutta on pitkät käytävät ja koppikonttorit, joissa pidetään ovet kiinni, ei kohtaamisia synny.

Luukka kertoo kahvilla olevan yllättävän paljon painoarvoa suomalaisten kohtaamisissa:

– Kahviautomaattien sijoittaminen kerroksiin aiheuttaa siiloutumista. Kun on vain yksi kahvila, se johdattaa ihmiset törmäämään väkisin toisiinsa.

Jos kahvila viestii yhteisöllisyydestä, pystytään muilla ratkaisuilla kertomaan vaikkapa siitä, miten ihmiset ovat aidosti yrityksen tärkein pääoma. Luukka maalaa tutun tilanteen:

– Jos viestitään, että työntekijä on arvokas, on panostettava viihtymiseen työympäristössä: ei raahata mukana vanhoja epäkäytännöllisiä pöytiä siksi, että ne maksoivat aikoinaan paljon, tai tarjota vain yhtä tuolimallia kaikille. Ei voida sanoa, että olemme valmiita tekemään kaikkemme, jos sitten ei ollakaan.

Muutto vauhdittaa muutosta

Missä kohtaa pelkkä muutos ei riitä vaan muutto on suositeltava, ellei jopa pakollinen? Jos haettava muutos on huomattava, kannattaa harkita muuttoa uusiin toimitiloihin:

– Kulttuurimuutosta voidaan vauhdittaa muutolla. Vanhassa toimitilassa voi olla valtava historiallinen painolasti vanhasta tavasta tehdä töitä. Työtapoja on helpompi muuttaa, kun seinät eivät muistuta siitä, miten asiat on tehty aina.

Onpa kyseessä sitten muutto tai muutos, yksi vaikeimmista kysymyksistä onkin, millaisessa toimitilassa parhaat talentit tekevät ihmeitä. Luukka on löytänyt toimitilavaihtoehdoista suosikkinsa:

– Monitilatoimisto on minun mielestäni paras ratkaisu. En edes tiedä, mitä sen jälkeen voi tulla, sillä kaikki menee aaltoliikkeissä ja välillä tuntuu, että liike on tärkeämpi kuin suunta. Monitilatoimistoissa on kaikille työtyypeille parhaalla tavalla sopivat työskentelytilat. Tämä kertoo siitä, että hyväksytään, että ihmiset ovat erilaisia ja että eri vaiheessa työt vaativat erilaisia ympäristöjä.

Vuorovaikutus on menestyksen edellytys

Etätöille on aikansa ja paikkansa. On työtehtäviä, joiden kotoa tekeminen parantaa tuottavuutta ja jopa viihtyvyyttä ja toisaalta on taas tehtäviä, joihin tarvitaan työkaveria ja vuorovaikutusta. Puhe kotona pyjamahousuissa hiihtävistä vastuunpakoilijoista kielii enemmän yrityksen kulttuurista, jossa ei luoteta, kuin todellisuudesta. Luukka korostaa vuorovaikutuksen merkitystä:

– Työtä pitää tehdä siellä, missä se on fiksuinta – toisinaan se on toimisto, toisinaan muu paikka. Eräässä peliyhtiössä on määritelty, että kaikkien on oltava paikalla klo 10–15, sillä he haluavat tehdä maailman parhaita pelejä. Innovaatioita syntyy vain silloin, kun ihmiset luovat, törmäävät, jatkojalostavat ja vuorovaikuttavat keskenään.

Jos tuossa yhtiössä olisi vain kerrottu, että paikalla on oltava klo 10–15 kertomatta syytä, viesti yhteisestä voittamisen kulttuurista ja arvoista olisi jäänyt kertomatta.

Alun esimerkki työviihtyvyyden, sosiaalisten suhteiden ja lopulta voittamisen kulttuurin välillä on ratkaiseva. Jos yritys pystyy lisäämään työntekijöidensä keskinäistä kommunikointia toimitilaratkaisulla se mitä todennäköisimmin lisää myös menestymisen edellytyksiä.

Innostus mitataan euroissa

Kaikilla organisaatioilla on siis kulttuuri, jonka kehittämisellä voidaan pitää huolta siitä, että yritys kehittyy eikä karsiudu luonnonvalinnan kautta. Mutta miten voidaan mitata, että tehdyt kulttuuritoimenpiteet todella kannattavat? Luukka summaa vaikean yhtälön:

– Kulttuuri muuttuu aina hitaasti ja siksi valtaosa hankkeista epäonnistuu, kun hyötyä ei pystytä mittaamaan heti seuraavassa kvartaalissa. Muutos tapahtuu niin pienin askelin, että suurin osa adaptoituu nykytilaan eikä huomaa sitä. Useimmiten eron huomaa vasta se, joka palaa vanhempain- tai opintovapaalta.

Yllättäen toimivan kulttuurin mittarit ovat liiankin tuttuja: työntekijätyytyväisyys, pieni vaihtuvuus, aloitteellisuus, vastuunkanto ja niiden kautta lopulta koko yrityksen tulos kertovat paremmin kuin mikään työnantajatarina siitä, että yrityksen kulttuuri – ja toimitilat – ovat kunnossa.

– Toimiva organisaatiokulttuuri on menestyksen edellytys. Kun puhe on pelkkää järkeä, ei mukana ole tunnetta. Eivät ihmiset innostu sellaisesta. Vasta innostamisen kautta tapahtuu ihmeitä. 

Kiinnostaako työympäristösi kehittäminen?  Staplesin uusin tutkimusraportti kertoo, mitä suomalaiset työntekijät  kaipaavat työympäristöltään ja millaiset tekijät vaikuttavat työmotivaatioon.  Lue lisää! Lataa raportti

Tutustu muihin aiheeseen liittyviin kirjoituksiin

Toimistoelämää koronan aikana

Elämä jatkuu ja arki löytää uudet uomansa, mutta minkälaisena työelämä näyttäytyy kaiken tämän eristyksen ja desinfioinnin jälkeen? Lue lisää, mitä työympäristön asiantuntijamme sanoo!

Lue lisää

Toimistokahvi-indeksi

Arki muuttuu mutta tietyt asiat ovat aina läsnä. Lue kuinka analysoimme toimistokahvin menekkiä.

Lue lisää

Toimialan murros hiipii ensin hiljaa, kunnes yllättää täysin

Työelämä kehittyy – niin mekin. Miksi ja miten, lue se täältä.

Lue lisää

Tilaa blogit sähköpostiisi